
Profeministimiehet is a profeminist group founded in 1999 in Helsinki. Our aim is to support and act on feminist issues and to raise awareness amongst men.
Yle Uutiset raportoi:
Naisten johtamat yritykset ovat keskimäärin miesjohtajien yrityksiä kannattavampia. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n raportin mukaan naisten johtamat yritykset ovat keskimäärin kymmenen prosenttia kannattavampia kuin vastaavat miesten johtamat. Myös yritykset, joiden hallituksessa on enemmän naisia, ovat kannattavampia.
EVA suositteleekin naisten määrän lisäämistä yritysjohdoissa.
Tässä ei sinänsä pitäisi olla mitään yllättävää, naiset ovat nykyään keskimäärin miehiä paremmin koulutettuja, ja koska heidät on myös kasvatettu miehiä sosiaalisimmiksi ja yhteistyökykyisemmiksi, niin ei ihme, että he pärjäävät johtotehtävissä. Tämä myös osoittaa, että yritykset eivät toimi rationaalisesti markkinoiden ehdoilla, kuten libertaristit ym. väittävät ("jos naiset olisivat yhtä hyviä johtajia kuin miehet, niin yritykset palkkaisivat heitä enemmän, koska ne haluavat tehdä voittoa"), vaan kyllä se "näkymätön käsi" nipistelee naisia pyllystä ja taputtaa miehiä olalle.
Jos tasa-arvon edistäminen ei ole ollut riittävä syy naiskiintiöille yritysjohtoihin, niin ehkä tässä olisi parempi. Talouden hyvinvointi ja kansallinen kilpailukyky kun otetaan yleensä vakavammin.
Olkinukketehtailija sitten pistäytyi tänne edistämään markkinointiaan jakamalla ilmaisia näytteitä. Minähän en sanonut yhtään mitään siitä miten kiintiöitä pitäisi toteuttaa, enkä esittänyt mitään vaatimuksia siitä, mitä kenenkään pitäisi opiskella. Sukupuolikiintiöiden vastustajilla näyttää olevan sellainen käsitys, että jäykkä 50-50 malli olisi ainoa vaihtoehto. Tällaista ei kuitenkaan kukaan ole esittänyt. Ongelmahan ei ole se, että naisia on vähemmän johtopaikoilla kuin miehiä, vaan se, että heitä on suhteellisesti vähemmän kuin heitä on pätevien kandidaattien joukossa. Kiintiöt pitää asettaa siten, että ne täyttyisivät itsestään, mikäli sukupuolisyrjintää ei esiintyisi. Tällöin, jos päteviä naisia on jossain kandidaattipopulaatiossa todellakin vain 10%, niin ei kiintiönkään pidä olla sen suurempi. Kiintiön tarkoitus ei ole suosia naisia sukupuolensa perusteella, vaan estää miesten suosiminen, jota tapahtuu nyt. Kiintiöt tehdään yleensä myös joustaviksi siten, että esim. kummankaan sukupuolen määrä ei saa ylittää 60% (tilanteessa, jossa kandidaattien keskuudessa ei ole havaittu eroja sukupuolten pätevyydessä). Tällöin kukaan mies ei menetä paikkaansa itseään vähemmän pätevälle naiselle.
Kiintiöt eivät myöskään ole tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi, vaan ajatus on, että diversiteetin kasvu päättävissä elimissä johtaisi vallitsevan syrjinnän kulttuurin murenemiseen. Jos miesten annetaan valita vain miehiä, niin nämä miehet aikanaan valitsevat myös vain miehiä, ja syrjintäkulttuuri uusii itse itsensä. Muitakin keinoja syrjinnän vähentämiseen on ja niitä tarvitaan, koska eivät kiintiöt mikään ihmelääke ole, mutta ne ovat kuitenkin kustannustehokkaimmasta päästä.
Itse en kyllä näe joustavuutta tuossa esittämässäsi 60% mallissa, mikäli sitä yritetään soveltaa alalle jossa sukupuolijakauma on 90-10. Tilanteeseen voisi toki ajatella vastaavasti 10% vähimmäiskiintiötä kummallekin sukupuolelle, mutta tällöin näkisin vaarana sen, että otoksen pienuudesta johtuen tämä ei takaa pätevyyden asettumista sukupuolen edelle, varsinkin pienimmissä yrityksissä. Voi olla, että pienen paikkakunnan konepajalle ei edes hae yksikään nainen, mistä se kiintiönainen silloin revitään? Onko yrityksen saatava rangaistus siitä, että kukaan alalle koulutettu nainen ei ole kiinnostunut siitä työpaikkana, vai onko tehtävään palkattava kouluttamaton?
Me sukupuolikiintiöiden vastustajat näemme kiintiöjärjestelmät jäykkinä, koska tähän mennessä ne ovat olleet sellaisia. Sitäpaitsi kiintiöllinen järjestelmä on aina rakenteeltaan kiintiötöntä jäykempi, yrittettiin siitä tehdä miten joustavaa tahansa. Ymmärrän kyllä että joissain tilanteissa sellainen on käytännön pakko esim. demokratian kannalta, mutta siinäpä onkin mitattavana useita jakaumia, toisin kuin sukupuolikiintiöissä. Lisäksi kiintiöjärjestelmä aiheuttaa usein tilanteen, jossa työryhmässä oleva vähemmistön edustaja katsotaan epäpäteväksi, koska on päässyt tehtävään kiintiön ansiosta.
Mitäpä jos ongelma mainitsemassani esimerkissä onkin toisessa päässä? Sukupuolikiintiöt tekniikan alalla ovat käytännön mahdottomuus jo siksi, että alalle ei hakeudu merkittävästi naisia. Entäpä jos hakeutuisi, ja alalta valmistuvien sukupuolijakauma menisi tasan? Jos joku vielä vain joskus viitsii lakipykälistä rukata vanhemmuuden kustannukset tasan, niin eikö tämä tilanne korjaisi sukupuolivääristymää johtopaikoissa automaattisesti kun argumentit naisten palkkaamista vähenisivät ratkaisevasti?
Luultavasti vastaat tähän viittamalla siihen, että tyttölapsille ostetaan barbeja ja poikalapsille legoja. Tälläinen kasvatusmalli suorastaaan kuvottaa kaltaistani teknokraattia, mutta minä en kelpuuta tätä sukupuolikiintiöitä puolustavaksi argumentiksi. Saamastaan kasvatuksesta huolimatta jokaisella ykilöllä on oikeus ja vastuu valita opiskelupaikkansa jo heti peruskoulun jälkeen, minkä vuoksi näen vastuun eri (tässä tapauksessa) teknillisten alojen opiskelupaikkojen jakaumassa olevan naisilla itsellään. Tämä on tahtokysymys, onhan tyttöjen opiskelumenestys lukiossa poikia parempi ja lisäksi joku on katsonut kikkelin puuttumisen muutaman hakupisteen arvoiseksi useimmissa pääsykokeissa.
Eikä tämä kaikki tarkoita sitä että millään tavalla hyväksyisin kenenkään hyötyvän sukupuolestaan missään tilanteessa. Kyse on siitä, etten hyväksy kumpaakaan sukupuolta syrjiviä pakkolakeja tai -käytäntöjä, vaan katson tasa-arvon saavuttamisen olevan molempien sukupuolten edustajien yhteinen tehtävä. Tässä mainitsemassani esimerkissä tämän voisi kuvata siten, että useammat naiset hakisivat (hyvin palkattuihin) teknillisiin tehtäviin ja että alalla enemmistönä olevat miehet kannustaisivat heitä siihen. Tämä on loppujen lopuksi koko alan etu, kun parhaimmisto karsitaan suuremmasta hakijaotoksesta. Asia lienee samanlainen myös miesten hakeutuessa enemmin naisvaltaisille aloille.
Ei, minä en vain pysty näkemään kiintiöitä ratkaisuna 2000-luvun teollisuusmaassa.
Itse en kyllä näe joustavuutta tuossa esittämässäsi 60% mallissa, mikäli sitä yritetään soveltaa alalle jossa sukupuolijakauma on 90-10.
Enkö minä juuri sanonut, että luvut asetetaan pätevien ehdokkaiden sukupuolijakauman mukaan? Ihan oikeasti, jos lukemisen ymmärtäminen tuottaa näin paljon ongelmia, niin kannattaisi viettää enemmän aikaa koulun penkillä, eikä tuhlata sitä internetissä notkumalla. Vaikka toisaalta, eihän tätä taitoa taideta teknisillä aloilla tarvita, kun on (naispuoliset, huonommin palkatut) sihteerit sitä varten.
Kiintiöt täytetään pätevistä ehdokkaista olosuhteiden puitteissa, joten epäpäteviä ei oteta, ja jos naisehdokkaat puuttuvat kokonaan, niin heitä ei sitten myöskään valita. Jösses, eipä taideta terveen järjen käyttöäkään opettaa teknisten alojen kouluissa.
Yksi syy siihen, miksi vähemmän naisia hakeutuu paremmin palkatuille, miesvaltaisille aloille, on juuri syrjintä. Ei huvita kouluttautua alalle, jossa etenemismahdollisuudet ovat huonot, eikä parempi palkkakaan välttämättä kompensoi työn epätyydyttävyyttä, kun joutuu pakertamaan alemmissa tehtävissä ja katselemaan kun itseään vähemmän kokeneita/päteviä miehiä ylennetään ohi. Naisten hakeutuminen nykyistä enemmän miesvaltaisille aloille ei myöskää ole pitkän tähtäimen ratkaisu epätasa-arvoon, koska naisten määrän lisääntyminen alalla johtaa sen arvostuksen ja palkkauksen laskemiseen. Samasta syystä miehillä on täysin rationaalinen (mikä ei tee siitä eettisesti hyväksyttävää) syy vastustaa naisten etenemistä.
Eikä tämä kaikki tarkoita sitä että millään tavalla hyväksyisin kenenkään hyötyvän sukupuolestaan missään tilanteessa.
Kiva. Mitä olit ajatellut tehdä sille, että miehet nyt hyötyvät sukupuolestaan, sekä mies- että naisvaltaisilla aloilla?
Voi kun kiintiöjärjestelmiin tulisi tuonkaan verran järkeä, mutta en tähän usko. Tähän mennessä se on ollut sokeaa numeroihin ja housuihin katsomista. Samanlainen tilanne on kielikiintiöissä, ne ovat johtaneet siihen että ruotsinkielisiä suositaan paikoin räikeästikin.
Yleensä muuten tuota toisen keskustelijan haukkumista pidetään väärässä olemisen merkkinä. Se kun on ainoa keino kun argumentit on käytetty.
SItäkin minä tässä ihmettelen, että "naisten hakeutuminen nykyistä enemmän miesvaltaisille aloille ei myöskää ole pitkän tähtäimen ratkaisu epätasa-arvoon"? Mikä sitten olisi, ja mille aloille heidän sitten pitäisi mennä? Kuitenkin haluat sukupuolikiintiöt, joten tässä on hieman vaikea pysyä enää kärryillä. Lisäksi jos "naisten määrän lisääntyminen alalla johtaa sen arvostuksen ja palkkauksen laskemiseen", viet minusta pohjan jo alkuperäiseltä väitteeltäsi, että naisten suosiminen olisi taloudellisesti järkevää.
Hieman outoa on myös se, että tivaat mitä tekisin nykytilanteelle, vaikka olen tainnut sen jokaisessa viestissäni tässäkin ketjussa sanoa. Nyt kun kerran mentiin tälle linjalle missä kyseenalaistetaan toisen lukutaito, jätän pottuillessani niiden keinojen etsimisen omaksi tehtäväksesi aiemmista viesteistäni.
Tilaa nyt profeministiaiheinen t-paita! Lue lisää täältä. Tai tilaa paitasi heti käyttäen tilauskaavaketta.
Vastaa kyselyyn ja voit voittaa itsellesi White Ribbon -pinssin.

Kantamalla valkoista nauhaa osoitat, ettet hyväksy miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa.
Koska tässä merkinnässä on tuotu jälleen esille sukupuolikiintiöt, haluaisin esittää muutaman seikan:
-Paikkojen jakaminen sukupuolen perusteella on aina lähtökohtaisesti väärin, mikä jo sinänsä torpedoi koko ajatuksen kiintiöistä - sehän perustuu juuri siihen. Mutta ovatko yritkyset oikeasti vastuussa siitä, että hallituksen ja eduskunnan päätöksillä ei ole poistettu sitä rakenteellista ongelmaa mikä nimenomaan aiheuttaa tätä vääristymää, eli vanhemmuuden kustannusten kaatumista naisten niskaan? Nykyään ollaan ikävä kyllä siinä tilanteessa, että äitiys käytännössä aiheuttaa yritykselle enemmän haittaa kuin isyys koska kustannuksia ei jaeta molempien vanhempien työnantajien kesken.
-Edellistä väitettäni tukenee se seikka, että naiset kouluttautuvat miehiä enemmän heikosti palkatuille aloille, jolloin ratkaisu naisen jäämisestä kotiin on ikävän usein perheelle kannattavampi.
-Ajatellaanpa tilannetta, jossa meillä olisi sukupuolikiintiö. Mitä koneteollisuuden yrityksen pitäisi tällöin johtajapäätöksissään tehdä, kun konetekniikan opiskelijoista naisia on alle 10 %? Tilanne voi johtaa alalle koulutettujen naisten vähyydestä johtuen vain huonoihin ratkaisuihin: Joko kaikki naiset vedetään ilman minkäänlaista kokemusta suoraan yliopistoista johtoportaaseen tai suurin osa yrityksistä lakkautetaan. Ja tämä johtaisi myös siihen, ettei yksikään konetekniikkaa opiskeleva mies voisi koskaan edetä urallaan, koska laki de facto kieltäisi sen. Eikö tässä muka loukata ihmisoikeuksia? Jos mielestäsi ei, niin vaihdapa sukupuolet päikseen ja mieti tilannetta silloin.
Sukupuoli- kuten muutkin kiintiöt ovat aina tasa-arvon negaatio. Ne mitätöivät ihmisyksilön henkilökohtaiset ominaisuudet ja korostavat syntyperäisiä. Tällöin minusta puhutaan puhtaasti sukupuolisorrosta, koska sen kriteerit ovat täsmälleen samat. Tilanteen voisi konkretisoida siten, että sinähän sukupuolikiintiöiden perusteella vaadit sitä, että minun tulee keskeyttää konetekniikan opintoni ja siirtyä sairaanhoitoalalle, oman sukupuoleni vuoksi ja minulta mitään kysymättä. Jos et näe tässä mitään väärää, niin kuvittelepa tuo lause siten että olisin nainen. Jostain ihmeen syystä sukupuolisorron kuvitellaan olevan aina naisiin kohdistettua, vaikka esimerkiksi kansalaisvelvollisuuksiemme kohdalla asia on päinvastainen. Ajatus on yhtä absurdi kuin se, ettei tummaihoinen voisi olla rasisti.