Seuraavassa on naisten osuus vaaleihin osallistuvien puolueiden ehdokkaiden joukossa (suluissa on osuus kokonaislukumäärästä). Eduskuntapuolueiden kohdalla on myös mainittu naisten osuus nykyisessä eduskuntaryhmässä.

Vain Vihreiden ja Köyhien Asialla -puolueen listoilla on enemmän naisia kuin miehiä. Mitä se kertoo Suomen poliittisesta kulttuurista ja puolueiden sisäisistä piilorakenteista, että jopa huolimatta erityisistä toimenpiteistä naisten edustus jo ehdokastasolla on näin alhainen? Varmasti ainakin sen, että tällaisessa järjestelmässä helpoiten etenevät miehet, jotka osaavat käyttää asemaansa miehenä edukseen, sekä naiset, jotka vähiten uhkaavat miesten valtaa.

Edellä olevasta listasta voi huomata, että häntäpäätä pitävät hallussaan pienet puolueet. Nämä näyttävät myös olevan "perinnepuolueita", ne siis joko edustavat vanhoillista oikeistonationalismia tai marxismi-leninismiä. Pienistä puolueista erottuvat edukseen Köyhien Asialla ja Senioripuolue, mutta ne eivät olekaan kiinnittyneet oikeisto-vasemmisto akseliin, vaan määrittyvät edustamiensa eturyhmien mukaan.

Jos haluaa äänestäjänä vaikuttaa naisten parlamentaarisen edustuksen parantumiseen, pitää ehdokkaansa valita huolella. Suhteellisessa vaalitavassahan ääntä ei anneta pelkästään ehdokkaalle, vaan myös hänen puoluelleen. Naisehdokkaiden määrä sinänsä ei vielä merkitse kaikkea, sillä voi helposti käydä niinkin, että vaikka mies- ja naisehdokkaita on yhtä paljon, ja miehet ja naiset saavat yhtä paljon ääniä, on listan kärjessä silti vain miehiä.

Usein kuulee sanottavan: "Minä valitsen ehdokkaani hänen mielipiteidensä, en sukupuolen perusteella." Voikin kysyä, mikä merkitys on sukupuolisella vinoutumalla päätöksenteossa. Kansanedustajien työnähän on ajaa tietyn eturyhmän etuja, ja niitä ajavat yleensa parhaiten näiden ryhmien jäsenet itse. Heillä on oman elämänkokemuksensa perusteella käsitys ryhmän tarpeista ja myös ryhmän jäsenenä henkilökohtainen motivaatio saada ajamansa muutokset läpi. Kannattaa pitää mielessä, että eduskunnan alueellista edustavuutta on pidetty niin tärkeänä, että se on kiintiöity vaalijärjestelmään vaalipiirijaon avulla. Vaikka kansalaisten jako sukupuoliin on säädetty laissa, ei tätä jakoa ole katsottu niin tärkeäksi, että sukupuolten tasapuolista edustusta olisi varmistettu valtiovallan toimesta.

Myöskin se, että valintaprosessi valikoi eduskuntaan enemmän miehiä on osoitus yhteiskunnassa vallitsevista syrjivistä mekanismeista. Yksi tapa näiden mekanismien murtamiseen on se, että korjataan niiden aiheuttamat vinoutumat päättävissä elimissä.

Tässä vielä taulukko, johon on merkitty, kuinka suurtesta naisedustajavajeesta kukin edellisessä eduskunnassa istunut puolue (ja sen äänestäjäkunta) on vastuussa (Vihreiden miinusmerkkinen luku tarkoittaa, että Vihreät ovat paikanneet muiden puolueiden vajetta kolmella edustajalla):